tiistai 3. joulukuuta 2013

Ihmisten seuraamisesta


Mun mielestä yksiä parhaista hetkistä julkisilla paikoilla on kun;

1) Junassa/bussissa/tms joku hymyilee yhtäkkiä yksinään, ilman näkyvää syytä. Silloin munkin on aina pakko hymyillä miettiessäni mistähän syystä se ihminen on niin iloinen. Mietin aina, että sen pitää olla jotain tosi merkittävää kun häntä niin hallitsemattomasti kerran ilostuttaa! 


2) Kaksi ihmistä tapaa jossain -> se halaus/pusu/mikä vaan ensikontakti.
Tätä on ihana katsoa. Salainen sosiaalipornopaheeni.
Zürichin juna-asemalla on suuri kello, jonka alla jengi tapaa. Siinä on niin kiva odottaa ja katsoa millaisen ihmisen millainenkin tyyppi tapaa sitten lopulta. Se ilo, onni, jännitys ja ensikosketus ovat jotenkin niin hurmaavia!


3) Nähdessäni (esim. ravintolassa) tuntemattoman kaveriporukan, joilla on tosi hauskaa yhdessä. Tulee aina semmoinen olo, että tohon porukkaan haluisin itsekin kuulua, koska he näyttävät sopivan niin hyvin yhteen!
Välillä myös omien kavereiden kanssa hullutellessa mietin, et ihan varmaan joku katsoo meitäkin silleen. ;)


4) Joku puhuu oikein erikoista kieltä eikä ole mitään tietoa mitä hän puhuu. Tai mistä puhuu. Mun mielestä tätä on aina hauska seurata ja lämmittää mieltäni että maailmassa on niin paljon kieliä.
Viittomakieli on yksi kaikkein mielenkiintoisimmista, koska siinä eleet ja olemus ovat niin tärkeässä roolissa.

Saksa on ainoa poikkeus kieli-intooni!

5) Joku ottaa itsestään kuvan ja ilmehtii samalla hauskasti.
Tää on jotenkin niin inhimillistävää, koska suurin osa nuorista ihmisistä varmaan tekee sitä ainakin joskus.
Kerran näin metrossa kaksi tyttöä ottamassa yhteiskuvia. He aina sopivat yhdessä vaikka työntävänsä kielen ulos seuraavaa kuvaa varten ja se vaan näytti niin hauskalta. :) Mulle tuli välittömästi positiivinen kuva niistä teini-ikäisistä. :D


Ja tämä ei liity aiheeseen mitenkään, mut on vaan hauska. ;)


Ei kommentteja: